Lumiukon sydän - riimittelyä ja räppiä kiusaamista vastaan!

Kuvaaja Mikael Ahlfors


Minulla ja kolmevuotiaalla oli tällä viikolla todella ihana pimeän illan piristysreissu. Matkasimme Puistolan kirjastolle katsomaan kirjaston tarjoamaa kaikille avointa Nukketeatterikeskus Poijun esitystä Lumiukon sydän. Kiitos kirjastolaitos ja Nukketeatterikeskus Poiju!

Heti esityksen jälkeen todettiin, että kumpikin tykkäsi esityksestä kovasti. Esityksen jälkeen naulakolla vaatteita pukiessamme jo juteltiin, että olipa esityksessä paljon riimejä, joista osa vähän hassuja, kuten salmiakki ja kakki.  Siirtyessämme kirjastolta kävellen juna-asemalla kävimme läpi esitystä ja siitä mieleen jääneitä asioita. Keskustelusta huomaa sen, että olin painottanut innokkaalle penkeillä  pomppijalle (tuolla kivat penkit oikein kutsuivat pomppimiseen) ennen esitystä, että pitää pysähtyä kun esitys alkaa ja ei saa häiritä esiintyjää ja katsojia. Osapuilleen tähän tapaan keskustelua käytiin:

Minä: "Esityksessä oli Iida ja eläin, joka näytti ketulta mutta ei ollutkaan kettu.  Sillä oli jännä nimi, mikä se olikaan?"
Kolmevuotias: "Pienmyyrä."
Minä: "Ai niin, Pienmyyrä. Pienmyyrä on Iidan unilelu. Ja sitten siinä esityksessä oli Lumiukko. Oliko esityksessä vielä muita?"
Kolmevuotias: "Oli. Radio, joka pommitti lumipalloja. Se häiritsi esittäjää!"

Sitten seurasi vakavampaakin keskustelua kiusaamisesta ja siitä, miten kaikista esityksessä tuli ystäviä. Mutta myös väsynyttä kiherrystä siitä, miten lumipalloja vain lensi ja lensi ja ne häiritsivät esittäjää. Juteltiin myös siitä,  etteivät esityksen salmiakit olleet oikeita ja millainen pää lumiukolla oli. Nämä teatterilavastuksen rakenteelliset asiat ovat usein kovin mielenkiintoisia lasten mielestä. Satu Paavola onkin rakentanut esitykseen oivallisen, moneen taipuvan lumiukon.

Kolmevuotias: "Lumiukko kävi järven jäälle ja se pissasi sen päälle."
Minä: "Kuka pissasi lumiukon päälle?"
Kolmevuotias: "Se Pienmyyrä. Se oli hassua!" Ja  naurun kiherrystä päälle.

Sitten seurasi taas vakavampaakin keskustelua, miten Pienmyyrää harmitti kun halusi pitää Iidan vain itsellään ja miten tästäkin  selvittiin. Lumiukkokin välttyi onnellisten keksintöjen kautta sulamiselta. Siinä mielessä Lumiukon sydän toimii myös niille, joille Lumiukko -elokuvan tai -kirjan Lumiukon sulaminen on liian surullinen kokemus.

Elisa Salo, joka on myös käsikirjoittanut esityksen (oivasti esitykseen sopiva musiikki  on Bojan Barićin), teki tosi hyvää työtä sekä runotyttö Iidana että Pienmyyränä kuten myös räppäävänä riimittelijänä että möreänä lumiukkona, joka saattaa ottaa vähän kovatkin konstit käyttöön kiusaajien käsittelyssä. Hyvä onkin, että lapsille suunnatussa esityksessä ei eletä liian idealisoidussa maailmassa. Tokihan Iidakin näyttää jo ihan innostuvan myös näistä kyseenalaisista keinoista, vaikka lopulta toimiikin Pienmyyrän keralla järjen tai pikemminkin sydämen äänenä Lumiukolle.

Lumiukon sydän, kuten muutkin Nukketeatterikeskus Poijun esitykset, on mahdollista tilata esiintymään monenlaisiin paikkoihin. Esitys sopi mainiosti kirjastoon ja se sopii hyvin päiväkoteihin mutta myös pienille koululaisille. Lumiukon sydämessä käsitellään tärkeitä asioita: ystävyyttä, yksinäisyyttä, kiusaamista, rohkeutta ja yhteisiä haasteita. Esitys rimmaa, riimittelee ja räppää hienosti lapsiin ja aikuisiin vetoavalla tavalla. Jos olet vallankahvoissa päättämässä esimerkiksi vanhempainyhdistyksen rahojen käytöstä, suosittelen lämpimästi tämän esityksen tilaamista nähtäväksenne! Ilokseni kuulin, että esityksestä on ensi vuoden puolella tulossa näytöksiä myös PoijuPäivillä pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa ja KokoTeatterissa, joten niissäkin sitä on tulevaisuudessa mahdollista nähdä.

Kuvaaja: Mikael Ahlfors


Lopuksi vielä totean, että jossain vaiheessa kirjoitin, että tänne bloggeriin tulevat kaikki blogijutut. Käytännössä  en enää laita ainakaan kaikkia tapahtumavinkkejä tänne ihan ajankäytöllisistä syistä vaan niitä saattaa olla vain Pienten taikapiirin facebook -sivulla. Kaikki vähänkin pidemmät tekstit toki löytyvät täältä bloggerista. Esimerkiksi huomattuani tämän esityksen mainoksen facebookissa ilahduin ja mainostin sitä facebookissa, mutten ehtinyt blogiin kirjoittaa etukäteen tästä mitään.

5.12 tehty tekstiin korjaus Lumiukon sydämen tulevista esityspaikoista.

Kommentit

  1. Esitys vieraili Kauniaisissa. Olimme alakoulun kanssa seuraamassa srk:n tiloissa Lumiukkoa.Teksti oli aivan loistava ja koko esitys todella todella hieno ja koskettava!t.Timo P.

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että piditte esityksestä. Mielestäni kyseessä on ehdottomasti yksi parhaista lastenteatteriesityksistä, joita olen nähnyt. Siitäkin mukava esitys, etten usko vähän isompienkaan alakoululaisten pitävän liian lapsellisena vaikka kolmevuotiaskin piti esityksestä. Toivottavasti mahdollisimman moni lapsi pääsee sen katsomaan!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti